vain ajan taulu
jolle valkoiset liidut värittävät
--
Jälleen on viikonloppu. Odotan yhä todellista kevättä ja sitä että tämä sota loppuisi. Sota auringon ja sadepilvien välillä.
Eilen suuntasin Tampereelle katselemaan rautaista taivasta. Aluksi tuntui kuin olisin itsekin liikkunut sen mukana, mutta loppujen lopuksi kokemus oli ihan miellyttävä. Kävelimme jalkamme kipeiksi, ostimme Ben & Jerry's -jäätelöä, ja huomasin, että alan tuntea kaupunkia yllättävän hyvin ottaen huomioon sen, etten ole koskaan asunut siellä. Kävimme kolmessa eri Suomalaisessa Kirjakaupassa, ja löysin etsimäni vasta viimeisestä. Derwentin piirustuslehtiön, jossa on mustia sivuja. Toisinaan on kiehtovaa piirtää muulle kuin valkoiselle paperille - ilman pelottavaa ja pakottavaa "peitä minut kokonaan" -tunnetta, jonka huutava valkeus aiheuttaa. Ostin myös yhden hienoimmista keksinnöistä, nimittäin valkoisen geelikynän. Myyjä onnistui kassalla saamaan minut maksamaan vielä kolme euroa 36:n kynän puuväripaketista, mutta en kyllä kadu päätöstäni.
