Aluksi iski ahdistus - liikaa ihmisiä, ei oikein mitään mitä tehdä tai mitään mitä suuremmin odottaa. Yhden näytelmän jälkeen meidät jaettiin isohkoihin ryhmiin, joissa keskusteltiin näytelmästä ja sivuuttiin sen aiheita parilla leikillä. En tuntenut ryhmästä ketään muuta kuin yhden kaverini, ja en ole mistään sosiaalisimmasta päästä, joten yritin sitten olla mahdollisimman huomaamaton ja kyttäsin kelloa hermostuneena. Mielessä pyöri vain: "Miksi ihmeessä tulin tänne?" Ei hauskaa.
Tuskaisen odottelun, päänsäryn ja tungoksen jälkeen pääsimme sitten edes kuuntelemaan kohtalaisen hyvää musiikkia. Teran musiikki on omaan makuuni vähän liian raskasta, mutta laulajan ääni on hyvä ja kyllähän noilla muutamia ihan kuunneltavia kappaleita on. Vaihteen vuoksi tällainen perjantai.
Kuten arvata saattaa, napsin joitakin kuvia tapahtumasta. Myös kotimatkalla löytyi linssin eteen halukkaita objekteja. Tässä satoa tältä illalta (uusin ensin).
Harmi, ku ei ollu homma oikee mielee. Hienoi kuvii olit kuitenni ottanu :)
VastaaPoistaMömm. Kiitosta~
VastaaPoista